Okei, nyt kun olen rauhoittunut (hieman), voin kertoa lisää meidän asuntotilanteestamme.
Kun viime vuoden heinäkuussa muutimme nykyiseen asuntoomme, sen piti olla vain tilapäistä, ehkä vain pari kuukautta, jonka jälkeen muuttaisimme mieluisempaan asuntoon. Siitä asti olemme enemmän tai vähemmän taistelleet asunnon saamisesta.
Systeemi täällä ei ole ollenkaan samanlainen kuin Suomessa, jossa tuosta vaan saisi asunnon vuokralle. Edullisiin vuokra-asuntoihin voi olla jopa vuosien jonotus ja jos tässä välissä muuttaa, kerätyt vuodet menettää. Juuri näin kävi poikaystävälleni hänen muuttaessaan Suomeen, jotta voisimme elää yhdessä kolmen vuoden etäsuhteen jälkeen. Minä en silloin vielä voinut muuttaa Alankomaihin, koska opintoni olivat vielä kesken.
Muuttaessamme tänne tulikin siis hieman yllätyksenä, että kerätyt vuodet olivat poissa, ja tulisimmekin olemaan jumissa suunniteltua kauemmin tässä väliaikaisessa asunnossa.
Nyt takana on siis jo reilu vuosi pienessä kylässä asumista. Toki se on ollut idyllistä, mutta asunto ei ole koskaan oikeen tuntunut omalta, emmekä ole tämän tilapäisyyden vuoksi nähneet vaivaa asunnon kunnostamiseen tai sisustamiseen.
Nyt on siis ihanaa, kun pääsemme vihdoin muuttamaan ja asettumaan omaan kotiin, josta saamme tehdä juuri sellaisen kuin haluamme. Luvassa siis muutto- ja sisustusjuttuja, hurraa!
Ps. Tämä on myös tämän blogin 100.postaus, aika rientää...